Breandan Indiana 'Indiana'

klikkaa klikkaa
© Irish Tinker Stable
rotu, sukupuoli irlannincob, tamma
syntynyt (4-vuotias) 18.07.2014 (08.08.2014)
väri, säkäkorkeus (sektio) ruunivoikko sabino, 161 cm (A)
painotus, taso valjakkoajo, kilpailee vielä
kasvattaja Breandan (BREA1226)
rekisterinumero VH14-046-0125
omistaja, asuintalli Tuire N. (VRL-00345), Breandan
i. Nathan Hale
ruunivoikko sabino, 169 cm
KTK-III, VIR MVA Ch
VH12-046-0041
ii. Nigel Hale evm
ruunivoikko, 170 cm
iii. Cadman Hale evm
rautias sabino, 169 cm
iie. Rowena Hale evm
ruunivoikko, 170 cm
ie. Sheila Hale evm
ruunikko sabino, 167 cm
iei. Kiefer Hale evm
ruunikonkimo, 170 cm
iee. Sapphire Hale evm
musta sabino, 168 cm
e. Kane Isibéal
musta sabino, 157 cm
VVJ-II
VH12-046-0034
ei. Kane Lonán evm
mustankimo, 159 cm
eii. Rodwy Deal evm
musta, 160 cm
eie. Kane Glory evm
rautiaankimo, 159 cm
ee. Kane Belladonna evm
ruunikko sabino, 156 cm
eei. Kane Bracken evm
musta sabino, 157 cm
eee. Tara Flaftic evm
ruunikko tobiano, 156 cm

VVJ-sijoituksia 3, kaikki 20 kilpailua täällä
VVJ~30.09.2016~VVJ-Cup~noviisi~6/36
VVJ~16.06.2016~Oakhill~noviisi~3/30
VVJ~29.01.2015~Pirunkorpi~noviisi~3/100

18.07.2014, Tuire
Bella astutettiin Nathanilla aika tarkalleen yksitoista kuukautta sitten, joten lähipäivät on kuluneet synnytystä odotellessa. Tamma siirettiin jo viikko sitten synnytyskarsinaan, koska se näytti merkkejä tapahtuman lähestymisestä, mutta varsaa ei siltikään vain kuulunut. Paitsi sitten, kun eräänä aamuna ruokinnan aikaan kuulin pienen inahduksen synnytyskarsinoiden luota. Tällä hetkellä meillä oli kolmekin tammaa synnytyskarsinoissa ja yhdessä oli jo varsakin, joka syntyi pari päivää sitten. Oletin, että kyseinen ääni lähti juuri tästä orista, joten menin Nannyn karsinalle. Ääni tuskin kuitenkaan tuli mustankirjavasta pikkuisesti, koska se nukkui sikeästi emänsä jaloissa.

Seuraavassa karsinassa torkkui Raich ilman perheenlisäystä, joten jatkoin kolmannelle karsinalle, jossa Bella kokeneesti pesi uutta tulokastaan. "Voi että, onpa sinulla suloinen varsa siellä", tervehdin tammaa, joka alkoi puskemaan varsaa vihjatakseen sitä nousemaan ylös. Pienokainen ei ensin tehnyt elettäkään noustakseen, mutta emän tomeran hörähdyksen jälkeen se alkoi ojennelle pitkiä koipiaan. Varsa pääsi jaloilleen, mutta muksahti hetken päästä takaisin maahan. "Ja ei kun uudestaan vaan", kehoitin lempeästi varsaa, joka hoiperteli taas ylöspäin. Huterasti se pääsi ja myös pysyi ylhäällä, jolloin Bella ohjasi varsan syömään.

Kävin hakemassa Bellan aamuruuan ja kaadoin sen hevosen ruokakaukaloon sanoen: "Tässä sinullekin vähän syötävää, olet varmaan todella nälkäinen." Tamma tulikin heti jälkeeni kaukalolle ja alkoi syömään ruokaansa. Menin sivummalle katsomaan uutta varsaa, jonka huomasin tammaksi. "Oletpa sinä kyllä nätti", kehuin varsaa, kun astuin vähän lähemmäksi sitä. Varsa tuijotti minua ja ojennettua kättäni: "Tule vain, ei mitään hätää", sanoin varsalle lähestyessäni sitä. Varsa ei tullut lähemmäksi, mutta ei myöskään lähtenyt kauemmaksikaan, joten menin rauhallisesti sen luokse. Se antoi koskea itseensä eikä Bellakaan ollut asiasta moksiskaan, kuten ei edellistenkään varsojensa kanssa. Hetken silittelin varsaa, kunnes lähdin miettimään kauniille ruunivoikolla tammavarsalle nimeä.