Mistä Breandan on tehty?

Olin pitkään miettinyt valjakkohevostallin perustamista ja olinkin aloittamassa sitä shirenhevosten parissa, kun asiasta tuli puhetta siskoni kanssa. Hänellä oli samankaltaisia ajatuksia, joten vuoden 2012 helmikuussa päätimme tehdä tallin yhdessä. Roduksi valikoitui shirenhevosten sijaan irlannincobit, joita olimme harrastaneet aikaisemminkin. Nimeä ei tarvinnut kauan miettiä, koska halusimme kunnioittaa siskon ensimmäistä irlannincobia Breandan Wannabea, joka oli ollut matkassa mukana siihen mennessä jo kuusi vuotta.

Ensimmäiset asukkaat

Tallin nimen lisäksi Breandan Wannabe sai kunnian olla ensimmäisiä asukkaita kahden varsansa AF Wendellin ja Bearnghal of Lycanin kanssa, minkä lisäksi laumaan kuului myös kaksi tammaa, Chailyn ja Elwynn TN. Nämä kaikki olivat mukana kuvioissa jo ensimmäisellä tallillamme Cuchulainissa vuosina 2007-2008. Ensimmäisten täysin uusien hevosten oli tarkoitus olla itse tuotuja evm-hevosia, koska halusimme toimia täysin itsenäisestä, ilman mitään velvoitteita muita harrastajia kohtaan.

"Myydään irlannincobtamma"

Heti helmikuun lopulla törmäsin foorumilla ilmoitukseen, jossa haluttiin myydä irlannincobtamma ajanpuutteen vuoksi. En voinut antaa tämän neidon hävitä bittiavaruuteen, joten niin Blánaid Aislinn oli ensimmäinen "ulkopuolinen" hevonen tallissa. Päästiin muutama kuukausi eteenpäin, keksittiin itse uusia hevosia ja aloitimme hevosten kilpailuttamisen toukokuun VVJ-Cupilla.

"M: piirretty ic-ori"

Kesäkuun alussa oli seuraava myyntitopikki esillä, jälleen piirroskuvallinen irlannincob myynnissä omistajan lopettaessa harrastusta. Eihän tätäkään voinut ohittaa, joten 4. kesäkuuta Scottish Caruso astui riveihimme. Heinäkuussa olin jo antanut periksi "vain omia tuonteja" -periaatteelle, koska alkukuusta ostin neljä evm-hevosta ja loppukuusta ensimmäiset suvulliset.

Talli valmistuu

Alkujaan suunnitelmana oli, että tammamme astutetaan aikaisintaan sitten, kun sillä on vähintään 10 sijoitusta. Tästä syystä kasvatustoiminta käynnistyi vasta heinäkuussa, koska silloin talliin saapui edellä mainittu nelikko ja täten niistä kolme oli tallin ensimmäiset jo kisanneet tammat. Omia kilpailuja aloimme järjestää syyskuussa ja näin talli oli käytännössä saavuttanut valmiutensa.

Yksin eteenpäin

Breandan oli alusta asti enemmän minun projekti, koska siskollani oli omia juttujaan (friisiläisten suurtalli ja yhdistys). Hän oli silti mittaamaton apu, koska tietokannat, joiden pohjalta koko talli rakentuu, on täysin hänen käsialaansa. Ilman häntä tekisin edelleen tallit "vanhanaikaisesti": Jokainen sivu yksitellen omana tiedostonaan, minkä ylläpitäminen on älyttömän työlästä! Reilun vuoden yhteiselon jälkeen kävi kuitenkin niin, että kesällä 2013 siskoni jättäytyi virallisesti pois. Hänen kolme omaa irlannincobiaan jäivät vielä Breandaniin ns. vuokralle ja lisäksi hän auttoi silloin tällöin hevosten kilpailuttamisessa.

Tapahtumien vähentäminen

Vuoden 2016 lopulla huomasin, että päivitystaukoni pidentyivät eikä enää ollut samanlaista mielenkiintoa hommia kohtaan. Niinpä kahden vuoden jälkeen siirryin varamieheksi VVJ-Cupin järjestämisessä ja vähennän (tai lopetan kokonaan) näyttelyiden järjestämistä. Lisäksi aion palata alunperin suunnittelemaani toimintaan: En aio metsästää laatuarvostelupalkintoja tai näyttelyarvonimiä hevosilleni, vaan pitäydyn täysin kasvatuksen ja kilpailuttamisen merkeissä.